Annlisa vanheni! Syy Annlisan itkemiseen ei ole pelkästään vanheneminen, vaan asiaan liittyy myös eräs pelko: kuoleminen. Annlisaa pelottaa kuoleminen jo nyt, jolloin kukaan ei perisi taloa! Sillä Annlisa on ainut elossa oleva aikuinen, ja hänen kuolemisensa aiheuttaisi kaikkien muiden lasten, paitsi teini-ikäisen Mikaelin, huostaanottamisen. Ja Gullik oli testamentissaan tehnyt erittäin selväksi, ettei Mikael voisi periä. Ja näin Lehtoloiden suku sammuisi heti toiseen sukupolveen.

Annlisa eli ainakin siihen asti, että hän näki esikoispoikansa Kaunon kasvun kiltiksi ja söpöksi taaperoksi. Annlisa rakasti pojistaan eniten Kaunoa, ja häntä suututti Gullikin teko tehdä Kaunosta perimyskyvytön. Mutta sorretun osaan oli Kaunon tottuminen.

Mutta Santerin kasvu komeaksi teinipojaksi mahdollisti suvun jatkumisen. Nyt Annlisakin saattoi henkäistä helpotuksesta! Mutta mitä jos Santerille taphtuisi jotain?

Mutta kun Mikael kasvoi aikuiseksi ja lupasi Annlisan kuoleman jälkeen huolehtia pienemmistä sisaruksistaan Annlisa saattoi huokaista syvään, hänen kaikki huolensa olivat poissa!

"Nyt ainut huoleni on, pääsevätkö kaikki poikani hyviin naimisiin! Mikael kihlautuu varmasti nopeasti sen Hallavaaran neidin kanssa, ja kuulin Mikaelin ja Santerin juttelevan jostain naisesta, johon oli ihastunut Santeri. Sitten enää kaksoset ja Kauno! Ja lapsenlapsia saan varmasti pian, heti häiden jälkeen, tiedän Mikaelin rakastavan lapsia!" Annlisa ajatteli pitkästä aikaa tyytyväisenä.

 

 

Tuli lyhyt osa, anteeksi. Mutta ensi osa, osa 13 - Paljon rakkautta, onkin jo sitten tuplasti pitempi! JA MUISTATHAN LAITTAA KOMMENTIN! :) Kiitos!