Viime jaksossa puhalsivat taas vihan tuulet Jacquelinen ja Akselin välillä, mutta tilanne saatiin silti pysymään kasassa, vaikka rakkauden loppu olikin jo hyvin lähellä.

- Kuulehan, poikani. Meidän on nyt keskusteltava taloudellisista asioista. Tarkistin rahasäästömme, eikä siellä ollut kuin muutama vaivainen pronssiraha. Sillä saadaan vain päivän tai kahden ateriat. Ja täällä asuu 6 kasvavaa lasta, jotka tarvitsevat ravitsevan puuron joka aamu ja ilta. Pojat eivät ole kovinkaan kaukana enää kihlautumisiästä, varsinkaan Gabriel. Täällä asuu aivan liikaa ihmisiä, kun kumpikaan teistä, siis Jacqueline tai sinä,ei käy töissä. Minä olen jo niin vanha, etten pysty hoitamaan kuin Ritaa, Aimeéta ja Annlisaa. Ja sinullakin on pelto ja kasvimat kynnettävinä. Joten, ehdotan, että Jacqueline hankkisi muutaman työn, siis vain vähäksi aikaa.

- Äiti-kulta. Minä olen jo tästä asiasta Elinen kanssa puhunut, hän on samaa mieltä kanssasi. Kävin tänään kylällä, ja näinkin paljon Elinelle sopivia töitä, esimerkiksi käsitöiden ja hyvien tapojen opettajattarena. Kuka muukaan, kuin aito ranskalainen olisi parempi siihen! Akseli iloitsi.

- Hyvä, toivottavasti Eline aloittaa pian. Harmi, kun kukaan lapsistasi ei ole vielä naimaiässä! Se ratkaisisi monta ongelmaa, kuten tilanpuutteen. Vaikka tämä onkin iso talo, tarvitsemme makuuhuoneen pojille, teille, minulle, Marqueritalle, Aimeélle ja Annlisalle sekä jonkunlaisen sopin Kazulille. Lapset kasvavat niin äkkiä, että makuulavitsojakin pitäisi hankkia.. Ira mietti ääneen tulevia hankintoja, jotka tulisivat maksamaan paljon.

- Niin, hankintoja on paljon, Akseli sanoi hieman hätääntyneenä tajutessaan asioiden laidan ja jatkoi: - Mutta Jacqueline lupasi aloittaa jo huomenna muutamassa työssä.

- Mainiota. Mutta sitten on vielä yksi asia, josta et tule olemaan innoissasi, tiedänhän unelmasi. Ette voi hankkia nyt vähään aikaan yhtään lasta, rahaa ei yksinkertaisesti ole. Ethän toki tahdo, että lapsesi joutuvat heti puhumaan oppiessaan kerjäämääm kadulla?

- Voi, kyllä minä olen sen alitajunnassani tiennyt heti kaksosten syntymän jälkeen, mutta en vain ole tahtonut käsitellä sitä. Se tulee olemaan kova paikka varsinkin Elinelle, joka haluaa vielä minua enemmän lapsia. Mutta jonkunhan se on kerrottava, parempi että teen sen nyt.

Ja niin alkoi Jacquelinen työura. Heti auringon noustessa hän meni pukeutumaan opettajattareksi. Hän opettaisi naimaikäisille tytöille, miten kunnollisen vaimon täytyisi käyttäytyä. Miten siivotaan, pestään astioita ja vaatteita, miten taloudesta huolehditaan ja miten lapsia käsitellään. Mukaansa hän otti Annlisan, jotta kaikki oppilaat voisivat kokeilla oikeiden lasten hoitamista, tosin ennen sitä heidän täytyisi harjoitella.

Oppitunnin jälkeen, kello kymmenen, alkoi Elinen toinen työ. Työ parantolassa lapsenpäästäjänä. Hän oli erinomainen siinä, olihan hän itse synnyttänyt kuusi lasta. Siinä työssä hän oli kolmeen asti iltapäivällä, kun hän piti hieman vapaata. Mutta päivän työt eivät olisi vielä ohitse, eivät tosiaankaan.

Puolen tunnin tauon jälkeen alkoi Jacquelinen mielestä kiinnostavin työ. Hän olisi oikean maalarin muusana! He tapasivat Elinen kotona, jossa Ira oli tehnyt Elinen hiuksista taidokkaan kampauksen ja pukenut hänet upeaan, muodinmukaiseen pukuun. Maalari maalasi Jacquelinea niin kauan, kunnes aurinko alkoi laskea. Nyt olisi Elinen talonsisäisten töiden vuoro, eli edessä olisi siivoamista, ompelua, ruoanlaittoa ja lastenhoitoa. Illalla päästessään nukkumaan hän vaipui heti syvään uneen päivän rasitusten voittamana.

Vaikka Eline olikin pitänyt kaikista töistään, eniten hän piti omien lastensa hoitamisesta. Se oli kaikkein antoisinta, ja Elinen mielestä lapset olivat elämän suola. Hän piti Ritaa, Aimeéta ja Annlisaa oikein hyvinä, sillä hän ei saisi nyt vähään aikaan lisää lapsia rahatilanteen vuoksi, vaikka hän olikin edellisenä päivänä ansainnut sata hopearahaa!

Erityisesti Eline piti tyttäristään, varsinkin Meésta. Jacquelinen mielestä kaikki ihmiset olivat tasa-arvoisia, ja että myös tytöistä voisi tulla perijöitä. Mutta silloin kaikkia naisia sorrettiin, eikä yhden pienen naisen äänellä ollut mitään vaikutusta isoihin ja vaikuttaviin päättäjämiehiin. Kotivaimo oli naisten kohtalo. Tai sitten luostari, johon olisi Elinenkin ehkä osa lapsistaan lähetettävä, mikäli puolisoa ei löytyisi.

Eline tiesi, että onneksi hänen lapsillaan oli oivat mahdollisuudet päästä avioon. Tyttäret oivat kauniita ja hyvästä suvusta, poikien olisi mahdollista periä aikanaan suurehko omaisuus. Silti hän tiesi, ettei Ritan, Aimeén tai Annlisan olot tulisi koskaan olemaan mainiot, sillä maailma oli täynnä pahansuopia ihmisiä. Tyttöjen ollessa lapsia Eline päätti koittaa pitää lapsista niin hyvää huolta kuin koskaan kykenisi, jotta lasten elämä tulisi edes joskus olemaan hyvää. Eline jos kuka tiesi, millaista naisen elämä voisi pahimmillaan olla. Hänen oma miehensä oli hänet melkein tappanut viinan takia. Vaikka Akseli oli luvannut pysyä viinaksista kaukana, Eline tiesi ettei lupaus pitäisi kovinkaan kauaa.

Eräänä päivänä oli Iran vuoro lähteä pois maankamaralta, lapsiensa ja miehensä luo, Herran huomaan. Juuri Iran kuollessa päätti Marquerita, mummin silmäterä, kasvaa lapseksi. Kazul haukahti surullisesti omistajansa hiipuessa pois, Eline kuiskaisi hyvästinsä rakkaalleen, joka oli auttanut Elineä kaikkina surun hetkinä.

- Hei! Kuules nyt, ei ole vielä aikani! Poikani ei ole edes jättänyt hyvästejä! huusi Ira Kuolemalle heidän kamppaillessaan Iran elämästä. Ira olisi saattanut vaikka voitaakin, mutta hänen otteensa herpaantui hänen nähdessään lapsenlapsensa Ritan kasvavan kauniiksi lapseksi. Kyynel vierähti Iran poskelle, hän kuiskasi hyvästit ja kertoi rakastavansa heitä kaikkia. Sitten Ira oli poissa.

Ira Lehtolan testamentti kuuluu seuraavanlaisesti:

Poika, Akseli Lehtola, saa 2400 hopearahaa

Pojan vaimo, Jacqueline Lehtola, saa 1000 hopearahaa

Lapsenlapsi, Gabriel II Lehtola, saaa 816 hopearahaa

Lapsenlapsi, Aleksanteri II Lehtola, saa 768 hopearahaa

Lapsenlapsi, Jacques Lehtola, saa 816 hopearahaa

Lapsenlapsi, Marguerita Lehtola, saa 600 hopearahaa

Lapsenlapsi, Annlisa II Lehtola, saa 768 hopearahaa

Lapsenlapsi, Aimeé Lehtola, saa 511 hopearahaa